Tuulenpesän Tuhkimo
Nimi |
Tuulenpesän Tuhkimo |
Rekisterinumero |
VH18-018-0122 |
Rotu, sukupuoli |
suomenhevonen, tamma |
Omistaja |
PJ (VRL-14469) / Kievarinkuja |
Väri |
Punarautias |
Kasvattaja |
Tuulenpesän Kartano |
Syntynyt |
23.12.2017, 12 v |
Koulutustaso |
Helppo B, 110 cm |
Säkäkorkeus |
150 cm |
Painotus |
Esteratsastus |
Toukokuun 2018 suomenhevosten varsa-arviointi
7,8 + 9 + 9 + 6,25 + 7,3 + 5= 44,35
SV-I
Historia
Nähdessäni Tuulenpesän Kartanon kasvattien myynti-ilmoituksen, ei tarvinnut miettiä avaisiko ilmoituksen vai en. Meillä on ollut ennenkin onnistuneita hevoskauppoja kyseiseltä kasvattajalta, joten mielenkiinnolla aloin selaamaan, mitä nyt olisi myynnissä. Suurelta tallilta olikin melkoinen määrä kasvatteja myynnissä, ja sain vakuutella itselleni monesti, että korkeintaan yhden hevosen saa ostaa, oli ne varsat kuinka hienoja tahansa. Lopulta päätös oli kuitenkin melko helppo, sillä yksi varsa nousi ehdottomasti yli muiden. Punarautias pieni tamma hurmasi heti, jolla oli takanaan mukava estesuku. Meillä talli tuntuu pursuavan kouluhevosia syystä tai toisesta, vaikka este - ja kenttähevoset ovat itselleni suurin kiinnostuksenkohde, joten ehdottomasti halusin tämän tamman meille elämään ja kasvamaan, joska siitä aikuisena kuoriutuisi esteratojen tähti. Kaupat syntyivät, ja Tuhkimo muutti meille asumaan.
Luonne
Jos nimeää eläimen Tuhkimoksi kannattaa varautua myös pitämään prinsessa tyytyväisenä, mikä ei aina ole ihan helppoa – eikä varsinkaan kun on kyse Tuulenpesän rautiaasta tammakasvatista. Vaikka Tuhkimo on perusluonteeltaan kiltti, on se perinyt emältään (myöskin prinsessaksi nimetyltä) äärettömän mukavuudenhalun. Jos patjan alle on eksynyt herne voit olla varma, ettei aamu ala hyvin, ja jos tamman diivailua ei suitsi jo alku vaiheessa, on todennäköistä, että koko loppupäiväkin on pilalla.
Pääpiirteittän Tuhkimo on pienestä niskojen nakkelusta huolimatta oikein helppo hoitaa. Rutiineista se on melko tarkka ja muistaa kyllä vetäistä pavut varsineen kaikkineen sieraimiinsa jos jokin ei menekään totutulla kaavalla. Helpoimmalla pääsee kun jättää mutrusuun vain huomiotta ja komentaa napakasti jos mielenosoitus meinaa saada fyysisiä piirteitä (toisinaan Tuhkimo voi jopa vähän näpsiä hampailla), silloin tamma yleensä nielee herneensä ja muuttuu prinsessasta takaisin ryysyläiseksi, tai ainakin vähän vähemmän prinsessaksi, siihen saakka kunnes seuraava harminaihe tulee vastaan. Tuhkimo sopii aloittelevankin hevosharrastajan käteen jos vain tyypiltä löytyy itsevarmuutta ja auktoriteettia neidon oikkuja vastaan. Se ei ryöstä eikä rynni eikä tule päälle, korkeintaan vähän louskuttaa leukojaan ihmisen takaliston tuntumassa kun ketuttaa sekä pyörittelee silmiään ja steppaa muutaman askeleen verran jos jännittää liikaa. Yleisesti ottaen Tuhkimo on kuitenkin helpohko eläin, jonka kanssa niin arki kuin juhlakin sujuu isommitta ongelmitta.
Eläinlääkäri on kuitenkin tamman pahin painajainen! Siis ei, ellin kanssa ei olla ystäviä eikä edes puheväleissä ja Tuhkimon tarkat korvat kyllä kuulevat kun kyseinen ihmispaholainen lampsii pihaan ja siinä vaiheessa se joko luikkii tarhan perälle tai aloittaa karsinassa vuosisadan tsembalot. Niin kauan kuin pysytään perus kopeloinnissa eikä tamma ole kovin kipeä, saa sen vielä pidettyä jokseenkin maltillisena, mutta annappa olla jos tohtorin kätöseen eksyy jotain - mitä tahansa, vaikka stetoskooppi – tekee tamma kaikkensa ettei tuo pahuuden ilmentymä vain pääse koskemaan hänen hienoon nahkaansa. Lienee sanomattakin selvä, että rauhoitepiikki on Tuhkimon kanssa tullut varsin tutuksi.
Ratsastaessa Tuhkimo on sitä lajia, joka kyllä antaa haastetta sellaista kaipaavalle, mutta sopii sekä tyytyy hyvin myös puskaratsun rooliin. Tuhkimo mielellään meneekin siitä mistä aita on matalin ja jos sille antaa luvan löysäilyyn, se myös löysäilee. Askellajit tammalla ovat hieman laiskanletkeät, mutta hyvän lämmittelyn jälkeen sen kavion saa kyllä nousemaan laahamasta kentän pintaa ja ryhdin paranemaan. On sillä niitäkin päivä kun ei vaan viitsi, eikä halua eikä jaksa, ja silloin kovempi vaatiminen saa tamman vain nakkelemaan niskojaan ja laittamaan jopa pientä pukkia peliin.
Tuhkimo ei ole kouluratsuna sieltä motivoituneimmasta tai edes lahjakkaimmasta päästä. Sen askellajit ovat ihan kohtuullisen hyvät ja puhtaat, mutta erityisesti lisäyksissä tamma tuppaa ennemmin kiihdyttämään vauhtia kuin pidentämään askelta. Koko olemuksesta paistaa kiinnostuksen puute ja jää ratsastajan harteille pitää suoritus jollainlailla kasassa.
Esteille Tuhkimolta löytyy kuitenkin jo ihan toisenlaista paloa. Toki siinä on edelleenkin hieman rimanalittajan vikaa mikäli kuski ei muista vaatia, mutta lähtökohtaisesti tamma on esteradalla huomattavan paljon eteenpäinpyrkivämpi eikä sen moottoria tarvitse niin käynnistellä. Suorituksen laadukkuus riippuukin sitten ihan fiiliksestä ja päivästä. Hyvänä päivänä Tuhkimo hyppää kohtuullisen siistillä tekniikalla, keskittyy ja kykenee itsekin hieman korjaamaan jos ratsastaja tekee virheitä. Kuskin hommaksi jää muistutella tammaa niiden takajalkojenkin olemassaolosta ja kannustaa sitä ponnistamaan kunnolla. Huonona päivänäkin Tuhkimolla on selvästi kapinahenkeä ilmassa. Heikompi lähestyminen johtaa melko isolla todennäköisyydellä kieltämiseen ja tamma kaikinpuolin vaikuttaa siltä, ettei se viitsi laittaa tikkua ristiin vaan jättää kaiken ratsastajan hommiksi ja niskoittelee vielä vähän päälle. Silloin on vaan parempi yrittää suoriutua radasta mahdollisimman tasaisella tahdilla ja antaa kiukuttelevalle suomineidolle mahdollisimmat yksiselitteiset avut joista se ei pysty luistamaan.
(c) Serena
Sukutaulu
i. Hunajamäen Atomiinus
SV-II |
ii. Fiktion Hessu
EV-I, ERJ-II, SLA-II |
iii. Hiisirikko
KTK-III, ERJ-I, SLA-I, YLA1, KRJ-II, KERJ-II, Jälk A |
iie. Soima
KRJ-II, SLA-II, YLA2, Jälk B |
ie. Hunajakuva
SV-I |
iei. Pixeli
SLA-II, YLA3 |
iee. Yövalssi
ERJ-II, SLA-III |
e. Hiiden Aurora
EV-I, SV-I
|
ei. Saanilan Opaali
SLA-II, ERJ-III |
eii. Oppimestari
|
eie. Heikkilän Pirta
|
ee. Moon Aamurusko
SV-I, EV-I |
eei. Sakarias
KTK-III, ERJ-I, SLA-II, YLA2
|
eee. Auroora
ERJ-I, YLA1, SLA-II |
Jälkeläiset
Ei vielä jälkeläisiä
Kisakalenteri
ERJ-sijoituksia 42 kpl
01.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 5/30
03.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 3/30
08.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 5/30
10.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 5/30
12.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 2/10
13.01.2018 - Kutsu - 100 cm - 6/60
14.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 5/30
14.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 1/10
15.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 1/10
19.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 5/30
21.01.2018 - Kutsu - 100 cm - 3/60
24.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 4/30
25.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 5/30
29.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 5/30
30.01.2018 - Kutsu - 110 cm - 3/30
08.02.2018 - Kutsu - 110 cm - 1/30
10.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 6/50
11.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 2/30
11.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 6/40
11.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 6/40
12.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 1/40
13.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 4/30
13.02.2018 - Kutsu - 1000 cm - 2/30
14.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 1/40
15.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 1/30
15.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 1/40
15.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 4/40
15.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 6/40
16.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 2/30
16.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 3/30
16.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 4/30
16.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 3/40
16.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 3/30
17.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 3/30
17.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 1/40
18.02.2018 - Kutsu - 110 cm - 1/30
18.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 4/30
19.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 3/30
19.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 1/40
19.02.2018 - Kutsu - 100 cm - 4/30
22.02.2018 - Kutsu - 110 cm - 4/30
30.04.2018 - Kutsu - 110 cm - 5/141 - ERJ CUP
|
30.04.2018 - Kutsu - 110 cm - 7/65 - VSR CUP
31.09.2018 - VSR Rotunäyttely - Varsat aikuiskuvilla - II-palk
31.07.2019 - VSR Rotunäyttely - Aikuiset tammat - II-palk
31.08.2019 - VSR Rotunäyttelu - Aikuiset tammat- III-palk
|
Päiväkirja
13.11.2018, kirjoittanut Humutin
Aamupäivästä minulla oli vielä aikaa liikuttaa yhden hevosen verran ennen autoni
valmistumista huollossa, ja pohdiskellen PJ tarjosi minulle kätösiini Tuhkimon. Prinsessaksikin
tituleerattu rautias olikin heti huuli mutrulla minua karsinassa vastaanottamassa, ja
luimiskellen se katseli harjapakin ja minun välillä. Suosiolla sidoin sen kiinni ja koitin jutella
mukavia, mutta eipä suomenhevostamman ilme siitä kauniimmaksi muuttunut. Hoidon
loppuvaiheessa olin itse vähintään yhtä kyrsiintynyt saatuani kevyesti hampaista käsivarteen
- onneksi untuvatakki oli ottanut pahemman iskun. Napakasti komennettuani hienostelevaa
Tuhkimoa olin saanut sen varustettua ja suoraan maneesiin, kentällä en alkaisi kaikkien
nähtävillä sen kanssa taistelemaan tällä tuulella – tuskin tamma edes liikkuisi pakkasen
purressa.
Niinpä maneesissa otin alusta alkaen syvään henkeä ja vähintään yhtä itsepäisen asenteen, ja
selkään kavuttuani pyysin rautiasta reippaaseen käyntiin - vaikka alussa ei askel ollut reipasta
nähnytkään, lähti Tuhkimokin lopulta nostamaan vauhtia eteenpäin ajettuna. Nopeasti
kartoitin suomenhevosen siihen laiskottelen-jos-vaan-voin –kategoriaan, ja tämän jälkeen
sainkin paremmin käsityksen siitä, mitä hakea ja pyytää hevoselta. Tuhkimokin tuntui
tajuavan, että sen löntystely ja maata pitkin valuminen jäisi siihen paikkaan, ja tehokkaasti
avustaen sainkin jo rautiaasta irti oikeita askelia. Lämmittelyiden jälkeen minulla ja
Tuhkimolla oli varttitunti tehokasta ratsastusaikaa ennen verryttelyjen aloittamista, ja päätin
jättää alkuperäiset estesuunnitelmat sikseen ja harjoitella ravi- ja laukanvaihtoja sekä
pysähdyksiä että peruutuksia. Hiki virraten sainkin ajaa tammaa eteenpäin, sillä
kouluhevosena se oli varsinkin tänään kuin täi tervassa, eikä sitä oikeastaan kiinnostanut
yhtään työskennellä. Itsepäisesti kuitenkin jatkoin ja jatkoin harjoittelujen parissa, kunnes olin
suht tyytyväinen nöyrtyvän tamman suoritukseen, ja prinsessahevonenkin tuntui loppua
kohti vertyvän käsissä pehmeämmäksi sekä tahdikkaammaksi askeltajaksi. Ikävä kyllä
harjoittelu jäi tosiaan lyhyeen, ja verryttelyt tehtiin pikapikaa. Kiitin rautiasta hevosta
suorituksesta, tai ainakin yritin, mutta selvästi prinsessapäivää viettävä suomenhevonen ei
kovin arvostanut seuraani, joten jätin ylimääräiset rapsuttelut sikseen, suunnaten takaisin
tallille harjaamaan ja loimittamaan hevosen vieden sen sitten tarhansa rauhaan.
Tämä on virtuaalihevonen