Kievarinkuja

ulkoasu © Cery 2017



Kievarinkujan Taikausko


Nimi Kievarinkujan Taikausko Rekisterinumero VH17-018-0853
Rotu, sukupuoli suomenpienhevonen, ori Omistaja PJ (VRL-14469) / Kievarinkuja
Väri Musta Kasvattaja Kievarinkuja
Syntynyt 13.04.2017, 25 v Koulutustaso Helppo A, 100 cm
Säkäkorkeus 143 cm Painotus Kouluratsastus

Elokuun suomenhevosten varsa-arviointi
rakenne 7.6, suku 9, käytöskoe 8 + 6.4, ratsastuskoe 7.5 + 10 = 48.5 SV-I

Marraskuun 2017 suomenhevosten laatuarvostelu
13 + 19 +24 +21 +16= 93 SLA-I

Maaliskuun 2018 suomenhevosten kantakirjaustilaisuus
16 + 16 + 16 + 16 = 64p. KTK-III

Huhtikuun 2018 kouluratsastusjaoksen uusintatilaisuus
6 + 40 + 25 + 4 + 15 = 90 p. KRJ-II

Luonne

Tito on mamin oma puutarhatonttumussukka, joka hurmaa pienellä koollaan, mustalla ruutitynnyrimäisellä olemuksellaan ja täysin samanlaisella luonteellaan vain ne harvat huumorintajuiset sekä uhkarohkeat yksilöt, jotka tajuavat jotain hevosten päälle. Tito ei ole pienhevosori sieltä mukavimmasta päästä, sillä tämä musta menninkäinen osaa olla harvinaisen rasittava sille päälle sattuessaan. Milloin oria kiukuttaa jokainen asia, maailma on ruma, Suomen sää hanurista ja omistajankin naama alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää. Titossa onkin ikuisen pessimistin ja negatiivisuuden huipun vikaa, mutta onneksi tie senkin sydämeen käy vatsan kautta. Ruualla ja nameilla ori onkin varsin helposti lahjottavissa jolloin kiukuttelu unohtuu jonnekin muualle. Ori ei ole ehkä se ihmissosiaalisin kaveri, mutta muiden kaviokkaiden kanssa se viihtyy mainiosti ja erityisesti laidunkaudet ovat sen mieleen, koska miksi ei. Ruokaa ja kavereita ilman minkäänlaisia työkiireitä tai ihmisiä, voisiko parempaa pienen pienhevosorin mielestä maailmasta löytyäkään?

Vaikka maastakäsin Tito osaa olla harmaiden hiuksien suurkuluttaja sekä ainainen kiukkupeppu niin ratsuna se vain on pirun pätevä, ei siitä pääse yli, ali eikä ympäri. Ori on henkeen ja vereen kouluratsu, mutta toimii varsin kiitettävästi myös muissa lajeissa. Kouluaitojen sisällä tuo pieni musta ori on kuitenkin omimmillaan. Tito on notkea ja kuuliainen kouluputte, jonka liikkeet ovat mukavat istua selässä, mutta myös komeat maasta käsin katsottuna. Ori antaakin aina kaikkensa erityisesti kisatilanteissa, kotona ja valmennuksissa se toimii mukiin menevästi vaikka Tito kyllä pystyisi sielläkin antamaan itsestään paljon enemmän jos vain haluaisi. Se on varsin helppo ratsastaa, vaikka toki ori ei mitään anna ilmaiseksi eikä jaksa kauan katsella vapaamatkustusta yrittäviä ratsastajia selässään. Koulukiemuroiden lisäksi Tito hyppää myös esteitä varsin kovalla kapasiteetillä vaikka se ei aikaratsastusluokissa sitten juurikaan pärjää. Orin hyppytyyli on lennokas vaikkakin hyvin epämukava istua kyydissä. Maastoiluista Tito tykkää varsinkin silloin kun on heppakaveri mukana. Yksin ori hieman säpsyilee ja antaa mielikuvituksensa päästä valloilleen jolloin se näkee puskissa poneja syöviä hirviöitä, mutta kaverin kanssa se malttaa rentoutua eikä pälyile koko ajan ympärilleen korvat liimattuna takaraivoon.

Hoidettaessa Tito kannattaa sitoa tallikäytävälle, sillä orin omalla reviirillään karsinassa se käyttäytyy varsin huonosti. Käytävälläkin Tito lähes aina kiukuttelee sen minkä kerkiää, mutustelee kaikkea kiellettyä sekä viskoo hoitajansa tavaroita pitkin ja poikin käytäviä. Komentaminen ei yleensä auta, joten huumorintaju sekä pitkäpinnaisuus ovatkin avainsanoja Titon kanssa touhutessa. Toimenpiteissä kannattaa olla ripeä, sillä mitä pidempään Tito joutuu seisomaan paikoillaan sitä tyytymättömämmäksi oripoika muuttuu. Varusteet Tito antaa kuitenkin aina laittaa nätisti päälleen ja se osaa käyttäytyä myös vieraissa paikoissa kuten eläinlääkärillä, kengittäjällä sekä kisapaikoilla. Ori ei häiriinny suuremmastakaan hälinästä ja kilpakumppanina se onkin hyvin miellyttävä. Talutettaessa Tito yrittää kaahailla päättömän kanan lailla jokaiseen ilmansuuntaan, joten ketju turvan ympäri onkin kotioloissa lähes pakollinen keino mustaa piekkariamme talutettaessa. Lastauksessa Titon kanssa on ollut erityisesti varsana paljon ongelmia, mutta nykyään pienellä maanittelulla ja herkuilla se menee ihan nätisti koppiin, vaikka pitää myös huolen siitä, että kopista tullaan poiskin hirveällä kiireellä. Kaverin kanssa se on hiljainen matkustaja, yksin ollessaan ori hieman kolistelee ja protestoi kurjaa elämäänsä aina kun auto pysähtyy, mutta loppumatkasta tyytyy kuitenkin kohtaloonsa ja malttaa olla hiljaa.
(c) Eenu

Sukutaulu

i. Taikurin Tepponen
SV-II, YLA2, KRJ-III
ii. Lumisateen Loisto iii. Nappulan Havina
iie. Nappulan Kaukokatseinen
ie. Seljangan Mylläkkä iei. Venhon Hupaisa
iee. Kuvitelman Remissi
e. Iltasatu
KRJ-III, Jälk C
ei. Ropo eii. Aamureino
eie. Fiinikko
ee. Piraatti eei. Pihka
eee. Sokerilumi

Sukuselvitys

ii. Lumisateen Loisto menestyi hyvin aina vaativa B - tasolle saakka. Koulukilpailu-uran lisäksi se sai mainetta myös näyttelykehistä, jossa se pärjäsi myös hyvin. Loiston luonne ja suuri työmoraali olivat asioita, jotka tekivät siitä varmasti niin menestyneen koulupuolella. Nykyään Loisto viettää rentoa eläke-elämää pihatossa.

ie. Seljangan Mylläkkä on hyväluonteinen tamma, joka nyt viettää eläkepäiviä samassa kodissa jossa se on syntynytkin. Se on tehnyt uran toimien lähinnä siitostammana, eikä sitä ole ratsukoulutettu kovinkaan pitkälle.

iii. Nappulan Havina on nyt jo eläkepäiviään viettävä ori, joka menestyi kisaurallaan erityisen hyvin. Havina omaa hyvän rakenteen, ja on periyttänyt sitä jälkeläisilleen. Hyvän rakenteen lisäksi jälkeläiset ovat perineet siltä hienot liikkeet.

iie. Nappulan Kaukokatseinen on ihastuttava, musta ja pieni suomenpienhevostamma. Tamman luonteenseen kuuluu liiankin hyvä ruokahalu, ja tamma on ollut vaikea pitää sopivassa lihavuuskunnossa. Luonteeltaan Nappulan Kaukokatseinen on hyvin kiltti.

iei. Venhon Hupaisa on ruunikon värin omaava komea suomenhevosori, joka on kilpaillut menestyksekkäästi kouluratsastuksen parissa. Venhon Hupaisa kilpaili aluetasolla jopa vaativa B - luokissa. Sen kilpailu-ura valitettavasti ei jatkunut niin kauan kuin olisi toivottu, sen sairastelujen vuoksi.

iee. Kuvitelman Remissi oli rautias suomenhevostamma. Tamman kanssa kierrettiin näyttelykehiä melko voitokkaalla menestyksellä. Se myös kantakirjattiin II-palkinnolla. Näyttelyuran lisäksi sillä kisattiin joskus pieniä este - ja koululuokkia mielen virkistykseks

ei. Ropo on se mitä todennäköisin syy siihen, että jälkeläistensä luonteesta löytyy hitunen sitä omaa tahtoakin. Ropo nimittäin on melko oikukas ja jääräpäinen hevonen. Hieman arvaamattomasta luonteestaan huolimatta Ropo on erittäin hyvä kouluhevonen. Se tekee vielä kilpahevosen uraa, ja siitoskäyttöön siirtyy enemmän sitten uransa jälkeen.

ee. Piraatti oli painottunut kouluratsastukseen, ja vaikka se ei ihan vaativimpiin luokkiin riittänyt, se suoritti omalla tasollaan hyvin ja keräsi sijoituksia nopeaan tahtiin. Luonteeltaan Piraatti oli erittäin reipas ja miellyttävä kaikinpuolin.

eii. Aamureino oli 163 cm korkea musta suomenhevosori, joka kilpaili hyvällä menestyksellä esteitä. Se oli luonteeltaan hyvin lempeä, ja se myös kantakirjattiin II-palkinnolla. Jälkeläisiä sille kertyi 10 kappaletta, vaikka kysyntää tammanomistajien keskuudessa olisi riittänyt enemmänkin.

eie. Fiinikko on kaunis, sysimusta tamma. Fiinikko eli isossa hevoslaumassa nuoruusvuotensa, ja sen kanssa puuhailu jäi todella vähille. Vasta 4-vuotiaana sitä alettiin käsitellä enemmän, ja pian se laitettiinkiin kantavaksi ensimmäisen kerran. Varsomisen jälkeen sitä alettiin pikkuhiljaa kouluttaa ratsukki, mutta ennenpitkää sitä kokeiltiin valjakkoajoon, jossa se toimikin aika hyvin. Myöhemmällä iällä se jäi vielä siitostammaksi.

eei. Pihka oli arvostettu jalostusori, joka on tehnyt pitkän ja hyvän uran kouluratsastuksen parissa. Luonteeltaan ori on hyvin yritteliäs ja miellyttämisenhaluinen, jotka ovat ehdottomasti sellaisia piirteitä mitä tuleville varsoille haluaisi periytyvän, ja aika hyvin Ropon luonne onkin periytynyt sen jälkeläisille. Ropo on myös kantakirjattu I-palkinnolla.

eee. Sokerilumi viettää nykyisin ansaittuja eläkepäiviä kasvattajansa pihankoristeena ja nuorempien seurahevosena. Nuorempana tamma kilpaili menestyksekkäästi kouluratsastuksessa, jossa se ylsi vaativiin luokkiin saakka. Kilpailu-uran jälkeen tamma varsoi kolme varsaa, ennenkuin jäi kokonaan viettämään eläkepäiviä.

Jälkeläiset

s. 10.01.2018 o. Kievarinkujan Tervas, e. Huvitutin Elotar, om. Ruusupellon Tila
s. 30.03.2018 o. Kievarinkujan Hopeatähti, e. Huvitutin Kukkurukuu, om. Kievarinkuja

Kisakalenteri

KRJ-sijoituksia 40 kpl
10.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 6/50
16.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 1/40
16.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 4/30
17.04.2017 - Kutsu - Helppo B - 5/40
17.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 1/30
18.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 6/40
19.04.2017 - Kutsu - Helppo B - 1/40
20.04.2017 - Kutsu - Helppo B - 4/40
21.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 4/30
22.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 1/30
23.04.2017 - Kutsu - Helppo B - 2/50
24.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 7/50
25.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 5/40
26.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 4/30
26.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 5/40
26.04.2017 - Kutsu - Helppo B - 2/40
28.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 2/30
29.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 1/30
29.04.2017 - Kutsu - Helppo A - 4/40
01.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 5/30
01.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 1/30
01.05.2017 - Kutsu - Helppo B - 3/40
02.05.2017 - Kutsu - Helppo B - 1/40
02.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 1/30
02.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 4/30
03.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 1/40
04.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 6/40
04.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 4/30
05.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 3/30
05.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 4/30
06.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 6/40
07.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 3/40
08.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 5/30
08.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 1/30
08.05.2017 - Kutsu - Helppo B - 1/40
09.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 5/30
09.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 2/30
10.05.2017 - Kutsu - Helppo B - 5/40
10.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 1/30
10.05.2017 - Kutsu - Helppo A - 1/30
KRJ Champions
21.09.2017 - Kutsu - Helppo B - 68/87 (62,059 %), jatkoon
22.09.2017 - Kutsu - Helppo B - 7/75 (72,611 %), jatkoon
23.09.2017 - Kutsu - Helppo A - 13/50 67,648 %), finaaliin
24.09.2017 - Kutsu - Helppo A - 1/25 (78,857 %)





VSR CUP-sijoitukset
29.09.2017 - Kutsu - Helppo A - 5/73

Päiväkirja

31.07.2017 kouluvalmennus, valmentajana Jannica
Maanantaiaamun ensimmäinen valmennettava oli viikonlopun raskaan valmennusputken jälkeen vinkeä ori Taikausko eli Tito. Orilla oli tänään hoitaessa ollut parempi päivä, joka näkyi kyllä ratsastajankin motivaatiossa ratsastukseen parantavasti. Liian monesti olin nähnyt ratsastajan olen vailla motivaatiota orin aloittaessa tallissa jo zembalonsa. Tänään keskityttiin alkutunti taivuttamiseen, asettamiseen, siirtymisiin ja pysähdyksiin laukasta, ennen kuin ratsukko sai kävellä hetken. Osaava ori toimi alkupuolen tehtävissä oikein hyvin ja PJ:n asento oli viikonlopun aikana myös satulassa kokenut melkoisen parannuksen ahkeran harjoittelun ansiosta. Juuri mitään ohjeistusta ei tänään tarvinnut naisen istuntaan antaa, vaikka ajoittain kantapää nousikin hitusen ylös vielä. Ratsastajassa keskityimme lopputunnin rentoutumiseen satulassa erilaisten harjoitusten kautta, joiden myötä myös ori alkoi myötäämään niskasta ja asettumaan kuolaimelle. Ravissa nähtiin oikein kivoja pätkiä ja myös laukassa ratsukko oli kehittynyt huimasti viime näkemältä. Tito suoritti kuuliaisesti myös lopussa harjoitellut laukanvaihdot lävistäjällä ja ajattelin ensi kerralla ottaa asiaksi harjoitella laukanvaihtoja enemmänkin, kun ne kerran lävistäjällä jo sujuivat noinkin tasapainoisesti ainakin yhdellä vaihdolla.

14.10.2017 kouluvalmennus, valmentajana Penelopeia
Pieni musta Tito oli ehkä hieman huvittava näky alkuun ravatessaan tärkeän näköisinä pienillä jaloillaan, mutta pian osoitti olevansa kaikkea muuta kuin huvittava kouluratsu. Tito liikkui nimittäin erittäin hyvin ylämäkeen, ja se kulki tasaisessa ja hyvässä muodossa liki automaattisesti. Aloitimme valmennuksen väistöharjoituksilla, tehden niitä siksak-tyyppisesti keskihalkaisijalla. Pohkeenväistö ei ollut pikkuorille temppu eikä mikään, se asettui hyvin muttei pyrkinyt menemään mutkalle väistäessään. Myös ravissa sama tehtävä onnistui hyvin, ori kuunteli apuja vallan mainiosti, ja kokosi ravin tahtia hyvin, jaksaen keskittyä väistöihin ilman kiireitä. Kokeilimme myös hieman avo ja sulkutaivutuksia, jotka vaativatkin jo hieman enemmän kokoamisastetta ja keskittymistä. Tämä ei kuitenkaan ollut mikään ongelma, vaan vain muutaman haparoivan askelen jälkeen ratsukko sai hommasta kiinni, ja esitteli sujuvia taivutuksia kumpaankin suuntaan. Laukkatyöskentelyssä keskityimme tahtiin ja tasapainoon, tehden harjoituksia myös kiemurauralla vastalaukkaa mukaan ottaen. Ori pysyi kaarteissakin hyvin mukana, mutta ratsastajan oli oltava siitä huolimatta koko ajan hereillä. Jos ori jäi kaarteessa yksin ilman tukea ohjalla ja jalalla, laukka hiipui välittömästi ja tippui raville. Tito ei siis yrittänyt, jos ratsastajakaan ei yrittänyt. Viimeisenä tehtävänä ratsukko teki muutamia laukanvaihtoja käynnin kautta tietyissä pisteissä, testaillen näin reaktionopeutta ja tarkkuutta. Ori oli tässä vaiheessa valmennusta jo erittäin hyvin avuilla, ja kun ratsastaja valmisteli siirtymiset hyvin istunnallaan, siirtymiset olivat sulavan sujuvia. Tämä saikin jäädä valmennuksen viimeiseksi harjoitukseksi, ja seuraavaksi ratsukko saikin aloitella loppuverryttelyä kevyessä ravissa taivutellen.

18.10.2017 kouluvalmennus, valmentajana Saila
PJ talutti pienen, mustan oriinsa Titon kentälle. Lokakuusta huolimatta meitä oli tänään siunattu oikein kauniilla säällä, jonka vuoksi päätin viime hetkellä siirtää valmennuksen maneesista kentälle. Muutaman sanasen jälkeen PJ kapusi Titon selkään ja lähti kävelemään uraa pitkin. Ori kulki rempseästi eteenpäin ja PJ sai hetken vain matkustella Titon kyydissä. Kun ori alkoi näyttää tylsistymisen merkkejä ja kyttäillä ihan normaaleita asioita, kehotin ratsukon kevyeen raviin. PJ ratsasti Titoa ensin hetken eteen alas, jonka jälkeen aloimme hioa kolmikaarisia kiemurauria, että ori vetreytyisi kunnolla. Tito oli hieman jäykkä toiseen suuntaan, joten verryttelimme hieman kauemman. Kun verryttelyt oli suoritettu, kehotin ratsukon keskihalkaisijalle. Olin asetellut pari tötteröä niin, että aina tullessa piti väistää jompaan kumpaan suuntaan. Tito kuunteli hienosti PJ:n apuja ja väisti rehellisesti heti alusta saakka. Väistön jälkeen jatkettiin aina vastakkaiseen suuntaan, mistä oli tultu ja tehtiin uralla avotaivutuksia. Niissäkin Tito oli oikein taitava, joten jouduin lähinnä keskittyä vain PJ:n istuntaan. Kun väistöjä oli tarpeeksi hiottu, annoin ratsukolle hetkeksi luvan hengähtää. Montaa kierrosta he eivät kuitenkaan ehtineet kävellä, kun komensin ratsukon harjoitusraviin toiselle pääty-ympyrälle. Teimme muutaman laukannoston ensin ympyrällä, josta pian jo jatkettiin laukassa pitkää sivua pitkin, tehtiin pysähdys ja nostettiin uudelleen käynnistä laukka. PJ sai hieman palautetta valmistelusta, Tito ei oikein välillä tiennyt mitä sen olisi pitänyt seuraavaksi tehdä. Kun PJ alkoi ratsastaa hevosta ja ilmoittamaan ajoissa suunnitelmistaan, sujui siirtymisetkin kuin leikki vain. Päätin, että tähän olisi hyvä lopettaa ja annoin ratsukon tehdä loppuverryttelyt. Kehotin tekemään ne huolellisesti, ettei Tito menisi jumiin ja jäykkyys lisääntyisi.

22.10.2017
Nyt on jo tästä kauden huipennuksesta kulunut sen verran aikaa että on saanut vähän hengitystä tasaantumaan, ja nyt on aika kirjoittaa tästä orin huikeasta meriitistä! 21.Syyskuuta alkoi yksi vuoden odotetuimpia tapahtumia, nimittäin KRJ Champions 2017. Nuorten sarjaan meiltä osallistui Viuhkis, Kaneli, Ralli ja Tito. "Vanhusten" sarjaan sen sijaan lähtivät tammat Hilma, Hertta, Myy ja Satu. Tapahtumaan valmistauduttiin kaikkien kanssa niin huolella kuin vain pystyttiin, ja lopulta ei auttanut kuin toivoa parasta, olisipa huikeaa jos joku tallin hevosista pärjäisi! Titon osalta 1. päivän luokkana oli KN Special, joka pitäisi siis olla orille aika helppo homma. Tulokseksi jäi vähän reilut 62%, joka kyllä johtui eniten omasta alisuoriutumisestani.. Yhden kohdankin mokasin itse nostamalla laukan väärästä kohdasta, josta tietysti lähti muutama piste. Luokkaan osallistui ensimmäisenä päivänä 87 ratsukkoa joista 75 pääsi seuraavalle päivälle. Onneksi kuuluimme nippanappa näiden jatkoon pääsijöiden joukkoon! Seuraavana päivänä ohjelmana toimi helppo B:2, joka sekin tuntui Titon kanssa ihan turvalliselta ohjelmalta vielä. Tänään itselläni pääsi radalta poistuttuamme itku, sillä olin niin liikuttunut kuinka hienon radan Tito oli juuri tehnyt! Se oli kyllä ehdottomasti paras ratamme koskaan, ja kaikki toimi niiin hienosti kuin vaan meille on mahdollista! Onneksi tuomarit olivat samoilla linjoilla, ja tulos palkittiin prosentein 72,6! Tästä myös ruusuke mukaan, sillä kovatasoisessa luokassa saimme sijan 7. Kolmannelle päivälle jatkoi enää 50 ratsukkoa, ja silloin alkoi olla jo vähän paineita, kun tajusi että nyt pitäisi onnistua jotta pääsisi osalistumaan seuraavan päivän finaaliin. Pientä jännitystä toi myös ohjelman siirtyminen helppo A-tasolle. Tänään tulos oli kuitenkin 67,6% joka on meille oikein kelpo tulos tältä tasolta. Sijoitusta ei tänään irronnut, mutta paljon haaveiltu finaalipaikka kyllä irtosi! Muutkin hevoset olivat tehneet hyvää suoritusta, sillä Titon lisäksi Viuhkis jatkoi nuorten finaaliin, ja vanhuksissa myös Myy sai paikan viimeiselle päivälle. Viimeinen ilta meni kyllä pienessä paniikissa, sillä niin paljon viimeinen päivä itseäni jännitti. Lopulta kilpailuaamu valkeni, ja kisat lähtivät käyntiin. Nuorten luokassa starttasi ensin Viuhkis ihan hyvällä tuloksella, mutta tiesin ettei se voittoon riittäisi. Titosta huomasin verryttelyssä että sillä alkoi hieman jo edelliset kisapäivät painaa jaloissa, mutta urheasti se tsemppasi radalle ja teki kyllä niin parhaansa kuin vain ikinä pystyi. Ja se todellakin riitti. Ori vetäisi huikeat 78,8% tuloksen, joka on aivan helposti parhaimmat prosenttimme koskaan. Se riitti helposti luokan ja koko Champions-kilpailun voittoon, sillä toiseksi tulleella ratsukolla oli yli 5% huonompi tulos. En voinut kuin itkeä onnesta, niin tyytyväinen olin pieneen mustaan. Tito ei kuulunut mihinkään kisan ennakkosuosikkeihin, mutta niin se vain teki kaikkensa ja voitti koko kisan. Palkintojenjaossa ori tuntui tietävän olleensa todella taitava, niin pörheää miestä se oli kun sai palkintoloimen päälleensä ja suitsiin laitettiin hieno ruusuke kiinni. Kun tältä reissulta pääsimme kotiutumaan omalle tallille, meni kyllä pitkä aika sulatellessa tätä tapahtumaa. Oma arvostus tätä oria kohtaan nousi kyllä roppakaupalla. Sen sukutaulu ei meidän hevosista ole läheskään se kiinnostavin tai paras, joten odotukset siitä ei varsana ollut niin suuret kuin monesta muusta kasvatista on ollut. Siitä on kuitenkin kuoriutunut suorastaan sellainen mamin mussukka, ja erittäin laadukas kisahevonen. Onneksi päätin kuitenkin jättää sen kotiin asumaan, sillä tälläisestä helmestä olisi ollut vahinko luopua.

03.05.2018
Taas pitää hehkuttaa meidän hienoa pikkuoria, joka on niin upea! On jäänyt täysin kirjoittamatta siitä, kun saimme sen kantakirjattua! Olen kovasti haaveillut että haluaisin Titolle kantakirjapalkinnon, vaikka lähtökohdat siihen olivat melko hankalat. Olen vienyt orin tasan kerran NJ-näyttelyihin, joista ei sertiä irronnut, jonka jälkeen se ura ei ole jatkunut, ihan järkevistä syistä. Näyttelyitä järjestetään niin vähän, ja sinne saa vietyä rajallisen määrän hevosia, ja kun talli suorastaan pursuaa hevosia, toki sinne viedään etupäässä niitä joilla on niinsanotut "varmat" mahdollisuudet saada irtoserti, joka oikeuttaa kantakirjakelpoisuuteen. Viime vuoden lopuilla hihkuinkin onnesta, kun suomenhevoskantakirja järjesti tilaisuuden, joka oli poikkeuksellisesti avoin myös niille, joilla ei ole riittävää näyttelymenestystä tai suvun kautta tulevaa oikeutta osallistua! Pettymys oli kuitenkin suuri, kun Tito jäi ilman palkintoa, oman hölmöilyni vuoksi, kun olin mennyt vahingossa ilmoittamaan sen ratsupuolelle, vaikka tokikin sen mahdollisuudet olisivat parhaat pienhevospuolella! Ei auttanut kuin niellä tappionsa, mutta onneksi nyt maaliskuussa koitti uusi yritys, jolloin varmasti muistin ilmoittaa Titon pienhevossuunnalle! Ja sehän tuotti tulosta, sillä nyt vihdoin tällä on KTK-III palkinto!

07.05.2018 kouluvalmennus, valmentajana Beauvoir
”Joo, just näin! Oooikein hyvä… Vähän lisää laukkaa viimeiseen kaarteeseen, tule vielä kerran!” siten maneesi kaikui, kun ohjeistin valmennukseeni tullutta PJ:tä. Hän ratsasti pientä, mutta suurisieluista Titoa, jonka askeleet olivat hämmästyttävän lennokkaat sekä isot verrattuna notkean orin kokoon. Ratsukon meno oli näyttänyt siistiltä ja työskentely tehokkaalta heti valmennuksen alkuhetkistä alkaen, joten pystyin antamaan PJ:lle sekä Titolle hyvällä omatunnolla hiukan haastavampia laukan työstämiseen keskittyviä tehtäviä. Aluksi PJ oli saanut tulla vastalaukkoja jyrkästi kaartuvilla urilla, jotta ratsukko saisi vähän esimakua tulevasta tehtävästä. Siinä tultaisiin laukanvaihtosarja toisella pitkällä sivulla, toisella taas avotaivutusta laukassa, ja lyhyille sivuille tehtäisiin ympyrät vastataivutuksilla. Titon kokoamiskyky, PJ:n huolellisuus ja ratsukon yhteistyö joutuisivat tehtävässä kovalle koetukselle, mutta uskoin vakaasti, että PJ pystyy ratsastamaan Titon niin nöyräksi ja taipuisaksi, että he kykenisivät selvittämään harjoituksen tyylipuhtaasti. Ensimmäisellä yrityksellä ratsukon keskittyminen notkahti hiukan laukanvaihdoissa, eikä Tito kyennyt koota itseään rikon vuoksi riittävän nopeasti avotaivutukseen, ja koko suoritus lähti yhden, pienen virheen takia laskuun, mutta toisella kerralla PJ korjasi tekemänsä virheen todella hyvin. Valmennuksen lopussa PJ sai tehdä pitkät loppuverryttelyt verkkaisessa laukassa ja eteen-alas -ravissa, Tito päättikin hifistellä ihan kunnolla ja venyttää selkäänsä hienosti, tyytyväisesti pärskähdellen. Sekä PJ, että minä olimme tyytyväisiä työskentelyyn valmennuksessa, Titokin ansaitsisi oman melassimaljansa tallissa. Ratsukko oli suoriutunut melko haastavasta treenistä oikein hyvin – oli siis syytäkin olla tyytyväinen.

10.05.2018
Tänään oli tarkoitus treenauttaa oria kouluratsastusasioilla, jotka ovat minun mielestä kovin tärkeitä. Ajatuksena oli treenailla pohkeenväistöjä, ja jos aikaa ja virtaa riittäisi niin myös vastalaukkoja voisi treenailla. Alkukäynnit kävelimme kuitenkin tallinpihassa kentän sijasta, joka olikin oikein mukavaa, sillä keli oli mitä kaunein tänään. Kentälle siirryttyämme aloitimme rennosti taivutellen ja asetellen, ja ori tuntui aika letkeältä ja taipuisalta. Ympyröillä tein myös vasta-asetuksia, jotka saivat Titon vähän ihmetteleväiseksi, mutta se teki nekin ihan kiltisti. Tämän jälkeen siirrtyimme hiljalleen pohkeenväistöjen pariin, jotka alkoivat hyvin mutta väistöjen lopuissa se suorastaan vyöryi kohti uraa ulkoapujen läpi, johon oli puututtava, ja se alkoikin keskittyä asiaan kun siitä tarpeeksi muistutti sitä.

Hoito-ohjeet

* Linimenttiä rankan treenin jälkeen jalkoihin
* Suupieliin rasvaa ennen ja jälkeen ratsastuksen
* Tarhaan putsit jalkoihin
* Sateisella tai kovin tuulisella säällä tarhaan sadeloimi päälle
* Yli -20 pakkasella päälle toppaloimi

Varustekaappi

> englantilaissuitset nivelkuolaimella ja nahkaohjilla
> koulusatula ja nahkainen satulavyö joustoilla
> kouluhuopia 7 kpl ja satulan alle romaani
> jalustinhihnat ja jalustimet

> martingaali (käytetään maastossa)
> pitkät hivutussuojat etu - ja takajalkoihin
> pintelit kaikkiin jalkoihin ja pintelipatjat
> riimu ja riimunnaru
> sade, - talli ja - toppaloimi kaulakappalein
Tämä on virtuaalihevonen