Kievarinkuja

ulkoasu © Cery 2017



Kievarinkujan Kirmaus


(c) Stjarna

Nimi Kievarinkujan Kirmaus Rekisterinumero VH17-018-1011
Rotu, sukupuoli suomenhevonen, ori Omistaja PJ (VRL-14469) / Kievarinkuja
Väri Rautias Kasvattaja Kievarinkuja
Syntynyt 27.04.2017, 28 v Koulutustaso Helppo B, 100 cm
Säkäkorkeus 150 cm Painotus Esteratsastus

Maaliskuun 2018 suomenhevosten laatuarvostelu
11 +16 + 24 + 21 + 19= 89p SLA-II

Heinäkuun 2018 esteratsastusjaoksen laatuarvostelu
6 + 41 + 25 + 15 + 15 = 102p. ERJ-I

Luonne

Kirmaus on sisukas ja miellyttävä esteratsu, mutta se on maasta käsin erittäin orimainen, ihan ärsyttävyyksiin asti. Vastapainoina tälle on onneksi optimaalinen hyppytekniikka sekä terävä järjenjuoksu. Kirmaus on sen lisäksi todella näyttävä. Sen karsinan edessä pyöriikin aina iso, yli-innokkaista ponitytöistä koostuva fanirykelmä, mikä ei ole ihmekään, kun katsoo esimerkiksi Kirmauksen valtoimenaan heiluvaa valkeaa harjaa. Hoitaessa Kirmaus kannattaa sitoa molemmilta puolilta vaikkapa pesukarsinaan. Ori nimittäin varjelee erittäin tiukasti omaa karsinaansa, jonne mennessä saa helposti kavionmuotoisen jäljen reiteen. Kirmaus ei siitä huolimatta ole varsinaisesti ilkeä, se on vain hyvin tarkka omasta alueestaan ja etenkin ruoastaan. Suokissa ei ole mitään ihmeellisempää varustaessa. Se on suitsia laittaessa vähän säheltämiseen taipuvainen, mutta satuloidessa ori seisoo kiltisti paikoillaan. Kukaan ei halua taluttaa Kirmausta vapaaehtoisesti. Se hirnuu tammoille kuin epävireinen viulu ja tanssii potaskaa ihmisen ympärillä, ketjunarusta huolimatta. Jäntevä suomalainen ei onneksi harrasta päältä jyräämistä, mutta onhan sitä silti syytä varoa, ori kun on.

Kirmaus on ratsailta käsin erittäin mukava. Se ei ehkä ole se kaikista ketterin hevonen uusintaradoilla, eikä se vastaa apuihin nanosekunnissa, mutta sillä on vahva laukka ja yllättävänkin miellyttämisenhaluinen luonne. Kirmaus saattaa valua toisinaan vähän etupainoiseksi, mutta kokeneen ratsastajan kanssa se esittelee koreita hyppyjä sekä tasapainoisia askellajeja, joissa on mukava istua. Ori on mukavan eteenpäin pyrkivä – siinä on enemmän pidäteltävää kuin eteenajettavaa.

Kirmauksella on mahtavan rohkea ja luottavainen luonne. Se on varma hevonen maastoretkeä ajatellen, eikä ori kyseenalaista mitään, mitä ratsastaja pyytää. Vierailla paikoilla, kuten kilpailuissa, Kirmaus ei ole kovin rauhallinen. Se saattaa riekkua ja säheltää ihan omiaan, mutta napakka komennus palauttaa orin keskittymiskyvyn. Kirmaus onkin mukava kilpahevonen, kunhan sen saa pidettyä avuilla niin, ettei suokki jaksa tuijotella ulkopuolelta tulevia häiriötekijöitä. Kirmaus on melko kiva matkustaja. Ori ei yritä riuhtoa itseään irti, eikä se huutele niin, että koko tie jytisee.
(c) SV

Sukutaulu

i. Katajamäen Kiusanhenki
SV-III, ERJ-III, Jälk C
ii. Kuuran Kummitus iii. Lotjan Ritari
iie. Kevään Ronda
ie. Kuvitelman Parkkipirkko iei. Aan Huikka
iee. Lipputuuli
e. Rähinärakkaus
ERJ-III, Jälk C
ei. Neptunus eii. Haukharjan Ahti
eie. Laholan Olivia
ee. A.P Tiikerisielu eei. Parosen Charmantti
eee. Jessiina


Kirmauksen isänisä, Kuuran Kummitus on 153 senttinen kauniin voikko ori, jolla on erittäin hyvä rakenne.

Isänemä Kuvitelman Parkkipirkko on niinsanotusti parempi harrastehevonen, jolla kilpailtiin jonkin verran alue-tasolla niin esteitä kuin kouluakin .Se pärjäsi ihan hyvin tuloksin molemmissa lajeissa, ja kisauran jälkeen se on varsonut muutaman varsan.

Isänisänisä Lotjan Ritari oli lähinnä harrastekäytössä oleva punarautias ori. Tämä ori menehtyi valitettavan nuorena, eikä se jättänyt jälkeensä kuin yhden jälkeläisen.

Isänisänemä Kevään Ronda oli ruunikko 160 cm korkea suomenhevostamma, joka tuli tunnetuksi esteradoilta jo nuorena. Se oli suomenhevoseksi hyvin ketterä ja nopea, ja pärjäsi isoissakin luokissa hyvin puoliveristen joukossa. Sillä oli kisahevoselle erittäin hyvä luonne, jota se periytti myös jälkeläisilleen.

Isänemänisä Aan Huikka saavutti hienoa menestystä näyttelyistä, ja se kantakirjattiinkin hienosti I-palkinnolla. Sillä oli ehdottomasti myös hyvä luonne, ja näiden ominaisuuksien vuoksi se oli hyvin suosittu jalostuskäytössä.

Emänisä Neptunus on varsin eloisa ori, joka on hyvin monipuolinen. Se on kilpaillut ratsastuksen lajeissa, mutta myös helpoimmissa valjakkoluokissa. Neptunus on väriltään voikko, ja sitä on käytetty jalostuksessa muutaman varsan verran.

Emänemä A.P Tiikerisielu on kaunis ruunikko tamma, joka muutti nykyiselle omistajalleen jo nuorena tarkoituksenaan kilparatsun ura ja myös siitoskäyttö myöhemmässä vaiheessa. Tamma on ulkonäöllisesti oikein hieno tapaus, ja siksipä sitä onkin haluttu käyttää jalostuksessa. Luonnetta tammasta sen sijaan löytyy paljonkin, ja se on melko kipakka tapaus. Se myös arvostaa omaa rauhaa ja ei kovin mielellään päästäisi vieraita ihmisiä karsinaansa. Se on kuitenkin osoittanut koulupuolella taitojaan, ja kilpaillut vaativa B-luokissa ja osaa yksittäisiä liikkeitä vaativa A-luokistakin saakka.

Jälkeläiset

s. 20.03.2018 o. Turmeltajan Pikkupakkanen, e. Villahaan Rupriina, om. Kievarinkuja

Kisakalenteri

ERJ-sijoituksia 42, VSR CUP-sijoituksia 2 kpl
11.05.2017 - Kutsu - 100 cm - 1/50
20.05.2017 - Kutsu - 100 cm - 7/50
28.05.2017 - Kutsu - 100 cm - 2/50
29.05.2017 - Kutsu - 100 cm - 6/50
03.06.2017 - Kutsu - 100 cm - 5/30
06.06.2017 - Kutsu - 100 cm - 1/30
19.06.2017 - Kutsu - 100 cm - 4/30
23.06.2017 - Kutsu - 100 cm - 6/30
24.06.2017 - Kutsu - 100 cm - 5/53
25.06.2017 - Kutsu - 100 cm - 4/30
27.06.2017 - Kutsu - 100 cm - 3/30
01.07.2017 - Kutsu - 100 cm - 2/30
10.07.2017 - Kutsu - 100 cm - 2/30
13.07.2017 - Kutsu - 100 cm - 4/30
19.07.2017 - Kutsu - 100 cm - 5/30
12.08.2017 - Kutsu - 100 cm - 3/30
13.08.2017 - Kutsu - 90 cm - 4/30
13.08.2017 - Kutsu - 100 cm - 3/30
16.08.2017 - Kutsu - 100 cm - 5/30
01.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 3/30
02.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 2/30
02.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 5/30
03.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 3/30
03.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 5/30
04.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 3/30
05.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 1/30
05.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 3/30
06.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 2/30
06.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 1/30
07.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 1/30
08.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 4/30
09.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 2/30
09.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 2/30
10.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 2/30
11.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 5/30
12.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 2/30
13.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 4/30
14.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 1/30
14.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 1/30
17.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 2/30
17.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 3/30
18.09.2017 - Kutsu - 100 cm - 3/30
30.11.2017 - Kutsu - 90 cm - 12/141 - ERJ CUP
30.09.2017 - Kutsu - 90 cm - 1/62 - VSR CUP
30.03.2018 - Kutsu - 90 cm - 9/90 - VSR CUP
31.08.2018 - Kutsu - 100 cm - 1/79 - VSR CUP

Päiväkirja

24.11.2017 estevalmennus, valmentajana Penelopeia
Suomenhevosori Kirmaus oli alkuverryttelyn aikana mukavan energinen, ja halukas liikkumaan. Löysimmekin nopeasti ravista hyvän temmon. Ennen laukannostoja herkistelimme hetken Kirmausta reagoimaan apuihin siirtymisten avulla. Laukassa ori eteni hyvin, mutta lähti helposti painamaan kädelle ja valumaan etupainoiseksi. Kun lähdimme tulemaan ensimmäisen kerran puomisarjalle ori oli aivan liian löysä ja etupainoinen, ja ottikin useita kolautuksia puomeihin. Pikkuhiljaa Kirmaus alkoi kuitenkin parantua, ja ratsastajan sinnikkään työstämisen tuloksena liikkua hallitummin ja myös edestä kevyenä. Nostin puomit kannattimille ja lisäsimme innarisarjan jälkeen vielä yhden osan, kaarevan linjan joka koostui pystystä ja okserista. Innarit ori hyppäsi nyt hyvin ja energisesti, kun se alkoi keskittyä ei kolautuksia enää tullut. Innarisarjan jälkeen se jäi kuitenkin painamaan kädelle, ja puskemaan lisää vauhtia ratsastajan apujen lävitse. Ratsastaja joutuikin ottamaan melko voimakkaasti laukkaa pois, jotta Kirmaus malttaisi lähestyä estettä tasapainoisessa ja hallitussa laukassa. Kun vauhti oli säädetty sopivaksi eri varsinaista ongelmaa ollut, sillä rautias hyppäsi esteet hyviltä paikoilta ja juuri sopivalla ilmavaralla. Tunnin loppua kohti esteet nousivat hieman alle metrin korkeuteen, ja innarisarjan edelle lisättiin vielä yksinäinen pysty. Tälläisellä pienellä radalla pääsimme näkemään orin heikkoudet rataa hypätessä. Ori jäi hieman hitaaksi reaktioissaan, mistä johtuen muutamaan hyppyyn ei askelmäärää aivan saatu sovitettua, ja puomit ottivat osumaa. Kun ratsastaja osasi ennakoida orin tekemiset hyvissä ajoin, ja näin ehti pyytääkin muutoksia ajoissa sujuivat hypyt hyvässä yhteisymmärryksessä. Estekorkeus ei ollut Kirmaukselle mikään ongelma, vaan ysikympin rata sujui sujuvalla rutiinilla.

03.12.2017 estevalmennus, valmentajana miivi
Olin käynyt muutama viikko sitten valmentamassa PJ:tä ja yhtä hänen suomenhevostammoistaan, tänään vuorossa olisi komean, liinaharjaisen suomenhevosori Kirmauksen valmennus. Lajina olisivat esteet, ja heti tallin maneesiin päästyäni rupesinkin kokoamaan esterataa. Se ei ollut suurimmaksi osin mitenkään erityisen tekninen, mutta sieltä löytyi muutava petollinen, helpolta näyttävä linja, joka ei sitten enää hevosen selästä ollutkaan niin helppo. PJ:n ja Kirmauksen verryttely näytti hyvältä, ja annoin ratsukolle luvan siirtyä verryttelyesteille. Ensin muutama yksittäinen hyppy, sitten näiden kahden haastavan linjan ratsastaminen pikuesteillä ja sitten hyppäämään kunnolla. Verryttelyesteet eivät tuottaneet vaikeuksia orille, joka harppoi niiden yli kuin esteitä ei olisi ollutkaan. Nämä suuremmilla esteillä vaikeat linjat eivät myöskään olleet kovin vaikeita pikkuesteillä, ja ratsukko sai hyvän pohjan alleen loppuvalmennusta varten. Radan hyppääminen sujuikin hyvin. Nämä vaikeaksi määrittelemäni linjat tuottivat hankaluuksia estekorkeuden noustessa, mutta melko kunnialla Kirmaus silti selvisi niistä. Muuten PJ ratsasti oriaan varmasti ja asiantuntevasti, nainen selkeästi tiesi, mistä napeista oli paineltava, jotta liinakko pistäisi parastaan. Kirmaus hyppäsikin hyvin, sen ponnistus oli hyvännäköinen ja hyppytekniikka siisti. Vähän ratsukolla oli petrattavaa lähestymisissä, nämä etukäteen vaikeiksi varoittelemani linjat ratsukko keksittyi hyvin, mutta muilla teillä molempien keskittyminen tuntui herpaantuvan. "Keskity siihen tiehen, joka sinne esteelle on. Vaikka sua ei oltaisi etukäteen varoitettu, että se on haastava, se voi silti olla sitä. Sä et voi jäädä matkustamaan sinne hevosen selkään ja paria askelta ennen ponnistusta herätä siihen, että sun hevoses tulee vinossa esteelle niin, että askeletkaan ei satu sopivasti. Kirmaus osaa nää jutut ja pelastaa jonkun verran, mut sä et silti voi nukkua siellä selässä", muistutin ratsastajaa valmennuksen lopussa anamassani palautteessa. "Ihan kivasti se muuten meni, just ne mun vaikeeksi varottelemat kohdat näytti tosi hyviltä. Samanlainen keskittyminen koko ajan niin hyvä tulee."

18.02.2018
Tänään päätin irtojuoksuttaa Kirmauksen, joka on ollut huonojen kelien ja omien kiireideni vuoksi luvattoman huonolla liikutuksella viime aikoina. Kunnon alkukävelytyksen jälkeen päästin Kirmauksen irti kirmailemaan, ja kyllähän se jaksoikin päästellä minkä kintuistaan pääsi. Välillä jarrutukset jäivät niin viime tippaan, että ehdin jo ajatella että pamauttaako se maneesin seinästä läpi, mutta ei sentään. Ori näytti olevan tosi mielissään tästä vähän vaihtelevasta liikutusmuodosta, ja itse olen kyllä sitä mieltä että tekee hevosen mielelle hyvää päästä välillä vähän irroittelemaan ja näiden tallin hevosten kanssa on tavoite pitää liikutuskalenteri mahdollisimman monipuolisena. Kun Kirmaus oli aikansa saanut rallitella ympäri maneesia, otin sen kiinni ja taluttelin huolelliset loppukäynnit.

08.03.2018
Tänään päivällä maneesiin kasattiin irtohypytyskuja tallin nuorisoa varten, ja ajattelin samalla ottaa myös Kirmauksen hyppäämään, ihan mielenvirkistykseksi ja vaihtelun vuoksi. Ori tuli kertaalleen ihan maapuomeina kujan läpi, jonka jälkeen puomit nostettiin tolpille. Ori olikin melkoisen innoissaan päivän liikunnasta, ja painelikin kujan esteiden ylitse melkoista vauhtia, jolloin välit meinasivat jäädä auttamatta liian ahtaiksi. Tarkoitus oli hypyttää ihan pieniä esteitä mielenvirkistykseksi, mutta näin pienillä esteillä ori ei keskittynyt yhtään, joten esteitä nostettiin, joka selvästi auttoi ja ori alkoi keskittyä hyppäämiseen, eikä kaahottanut niin mahdotonta vauhtia eteenpäin, kuin aluksi. Kirmaus tekikin erittäin laadukkaita ja tarkkoja hyppyjä, eikä ottanut yhtäkään puomia alas koko hyppäämisen aikana.

09.03.2018
Kirmaus on nyt vaikuttanut hieman kireältä selässään. Siksipä eilen iltana soitin meidän hierojalle, että pääsisikö hän lähiaikoina tarkistamaan tilanteen. Meillä kävikin tuuri, kun hieroja pääsi jo tänään paikalle. Hieroja tutki oria aika kauan, ja käskipä hän minua kävelyttämäänkin sitä, jotta näkisi kulkeeko ori suorassa, vai meneekö mielellään hieman vinoon. Vinoutta ei ollut juurikaan havaittavissa, ja hieronta jatkui. Selkää hieroessa selkärangan vasemmalta puolelta löytyikin lihas, joka oli kovin jumissa. Sen hierominen auki taisikin tehdä vähän kipeääkin, sillä Kirmaus vähän luimisteli toimenpiteen aikana. Hieronta toivottavasti nyt auttaa, ja Kirmaus pääsee pian palaamaan takaisin normaalin työhön, ilman lihasjumeja. Sovimmekin hierojan kanssa seuraavan ajan kuukauden päähän, jotta päästäisiin tarkistamaan tilanne uudestaan.

10.03.2018 - Estevalmennus, valmentajana VRL-10531
Katselin hieman epäuskoisena ja kulmiani kohotellen maneesiin astellutta suomenhevosoria. Valmennuksen varannut PJ oli kovin sanoin kehunut orin hyppäävän keveästi metrin ratoja, mutta minä en uskonut ennen kuin sen näkisin, sillä valmennukseen ilmoitettu Kirmaus-ori ei rakenteensa puolesta ollut mikään kedon kevein kukkanen. Niin vain kuitenkin kävi, että minun täytyi jo lähes alkuverryttelyissä perua puheeni, sillä niin lennokkain ja kepein liikkein ori liikkui. Ratsastaja sai kuitenkin tuntea osansa jykevän orin massasta sen painaessa hanakasti kuolaimelle samalla pidätteitä vastustellen. Komensin ratsastajaa istua syvälle satulaan ja tehdä pieniä, toistuvia pidätteitä. Hieman vastahakoisesti Kirmaus pysähtyi, mutta pysähtyi kuitenkin. Käynnissä ja ravissakin ori liikkui hillitysti ja hallitusti, mutta laukassa pidätteet tuntuivat kaikuvan kuin kuuroille korville. Pienillä esteillä aloittaessamme se tuli niille vauhdilla, hyppäsi kaukaa ja korkealta ja jatkoi korskeana matkaa ratsastajan yrittäessä vain pysyä kyydissä. Hetken aikaa pohdimme, täytyykö tässä alkaa juoksuttaa hevosesta enimmät virrat vekeen, mutta muutamille esteille tehtävät jyrkät lähestymiset saivat orin itsesuojeluvaiston heräämään. Päätimmekin jättää suoralla uralla olevan sarjaesteen toiseen kertaan ja keskittyä H-S-E -sivun kulmien tuntumassa oleviin esteisiin, joille tultaisiin tekemällä kulmankatkaisu aina kulman jälkeen. Kirmaukselle ei tässä tehtävässä jäänyt paljoa aikaa spurtata eteenpäin, vaan se ymmärsi ratsastajan pyynnöstä hidastaa kulmaan ja jarrutella myös mutkassa ennen hyppyä. Hypyn jälkeen ratsastaja ohjasi orin aina kohti S-kirjainta, jonka tuntumassa laukka vaihtui ja alkoi lähestyminen vastakkaista kulmaa ja sitä seuraavaa hyppyä. Hevosen laukka ei aina vaihtunut kovin sukkelasti, mikä puolestaan hankaloitti nopeasti lähestyvän kulman suorittamista. Käskinkin hidastaa orin tarvittaessa raviin tai vaikka aina käyntiin asti, jos se alkaa puskea apuja vastaan vaihtoa tehtäessä suoraan laukasta. Kaikesta alun oikuttelusta huolimatta Kirmaus alkoi loppua kohden väläytellä todellista osaamistaan - hyppääminen kyllä sujuu sen ollessa tarkkaa ja varmaa, kunhan hevonen vain malttaa innostuksissaan mielensä.

13.03.2018
Viime viikolla Kirmauksen kanssa treenattiin hiki hatussa niin esteitä kuin kouluakin, ja lauantainahan olimme estevalmennuksessakin. Töitä on siis tullut tehtyä ihan huolella, joten nyt oli aika vähän höllätä, ja ori tuntuikin olevan mielissään kun marssimme maneesin ohitse suoraan alkaville maastopoluille. Käveltiin alkuun kunnolliset alkukäynnit, ja alettiin sitten ottaa muutamat rauhalliset ravipätkät menoon mukaan. Pian saavuimme pellon reunaan, jossa oli lunta melkoinen määrä, sillä sitä on totisesti tänä talvena satanut. Kirmaus oli aivan innoissaan, kun ensin päästelimme hangessa muutaman askeleen ravia, ja sitten nostin laukan. Vaikka tänään piti olle kevyempi päivä, ei pienestä jumpasta olisi lainkaan haittaa, ja tämä oli Kirmauksen mielestä hauskinta mahdollista jumppaamista.

24.03.2018 - estevalmennus, valmentajana Sylvi Ojanne (VRL-14586)
Katselin ratsukon alkuverryttelyä kantaessani kentälle jumppasarjaa. Tänään kaviouralla pakersivat Kievarinkujan Kirmaus, raamikas suomenhevosori, sekä ratsastajansa PJ. Pientä taustatyötä tehtyäni ja hevoseen tutustuttuani olin päättänyt nostaa kentälle pystyyn viiden esteen jumppasarjan, jonka aikana Kirmaus saisi nostella kinttujaan mutta myös venyttää askeltaan. Jumppa oli rakenteeltaan simppeli, ensin kaksi ristikkoa innarivälillä, sen jälkeen yksi laukka, pystyeste, yksi laukka ja kaksi ristikkoa. Selitinkin tehtävästä ratsastajalle; tehtävälle on löydettävä oikea tempo, ja se on pidettävä. Ratsastaminen ja kaikenlainen säätö on tehtävä hyvissä ajoin ennen sarjaa, jumpalla sitten vain pidetään kiinni ja toivotaan parasta, naureskelin. Mutta ihan tosissaan, eihän tällaisilla väleillä enää edes ehdi korjata mitään, siinä vain sekoittaisi hevosta. Alkuverryttelyn kaikessa kolmessa askellajissa suoritettuaan sai ratsukko alkaa tulla jumppasarjalle. Neuvoin PJtä nostamaan laukan hyvissä ajoin, tekemään vaikka suuren ympyrän päätyyn ennen sarjalle suuntaamista. Laukka pyöri hyvin, mutta hevonen teki juuri niin kuin olin odottanutkin; sarjan nähdessään se otti pyrähdyksen eteen ja kolisteli jumpalle kovaa kyytiä, kaiken pohjatyön hukkaan heittäen. Pysty kalahti alas, ennen sitä Kirmaus oli ottanut yhden sijasta kaksi laukka-askelta - ihmeteltiin ratsastajan kanssa, miten se sen teki, iso hevonen! Nostin puomin takaisin kannattimilleen, PJ ja Kirmaus laukkailivat jo kohti sarjaa. Ensimmäisellä kerralla on aina hankalaa, kun hevonen vasta huomaa tehtävän. Toinen kerta menikin paljon paremmin, hevonen rullasi jumpan yli tasaisin askelin. Viimeinen ristikko tuotti sille hankaluuksia, sen askel ei aivan venynytkään loppuun asti. “Anna sen vain mennä, otat vähän liikaa taakse ennen pystyä niin tahti kuolee.” neuvoin. Tehtävän kahden ensimmäisen ristikon ideana oli löytää oikea tahti, joka veisi ratsukon yli myös pystystä. Pystylle ei siis saanut jarruttaa liikaa, jotta kaksi viimeistäkin ristikkoa pysyisivät kannattimillaan. Ratsukko tuli jumpan vielä muutaman kerran, kun sekä ratsastaja että hevonen saivat jumpaj tahdista todella kiinni, kulki Kirmaus tehtävän läpi kuin juna konsanaan. Hevonen suoritti rennosti ja ratsastaja sen selässä selkeästi tiesi, mitä oli tekemässä. Tällaista tasaista ratsastusta oli aina ilo katsella! Loppuverryttelyt tehtiin isoilla ympyröillä, eteen ja alas ratsastaen, silt varoen, ettei hevonen valahtaisi etupainoiseksi. Kun Kirmaus oli rento ja liikkui halutulla tavalla, tuli myös ohjasta takaisin pysyen silti kevyenä, annoin ratsukolle luvan siirtyä kävelemään loppukäyntejä.

05.11.2018
Tänään itseäni laiskotti suuresti hevosten liikutusten suhteen, joten suurin osa hoitui tänään liinassa juoksuttaen, nopeaa ja itselle melko vaivaton tapa saaa hevoset tehokkaasti liikkeelle. Myös Kirmaus pääsi tänään liinan päähän, ja taluttaessani sitä kohti maneesia, se tuntui olevan melko innokkaasti menossa. Kävelytin sitä maneesia ympäri alkukäynniksi muutaman kierroksen, jonka jälkeen laitoin sivuohjat kiinni ja siirsin orin ympyrälle. Kirmaus kulki aktiivista käyntiä, ja siirtyi nätisti raviin pyynnöstä, joskin tempoa oli hieman liikaakin, mutta annoin sen mennä haluamaansa ripeää tahtia. Laukannostot eivät olleet aivan niin hallittuja kuin olisin halunnut, mutta se teki silti oikein hyvää laukkaa. Talutin vielä loppukäynnit, ja lähdimme takaisin kohti tallia.

Hoito-ohjeet

- Sadekelillä sadeloimi
- Yli -10 asteen pakkasella toppaloimi tarhaan
- Hypätessä suojat joka jalkaan

Tämä on virtuaalihevonen